Teema-galleria

Kyröskosken synty 1860

Esitelmä Kyröskosken paikallishistoriapiirissä 16.12.1999

Jouko Hannu

"Toukokuun alussa v. 1860 saapui Kyröskosken vähäpätöiseen myllykylään omituinen matkue, johon kuului 5 täyteen ahdettua kuormaa ja yhtä monta miestä. Ne olivat Tampereen kangastehtaissa työskennelleitä työnjohtajia ja "laitosmiehiä", jotka tulivat rakentamaan Kyröskosken mahtavaan putoukseen puuvillatehdasta." Näin aloittaa Jalmari Maunola artikkelinsa eräästä merkillisestä tehdasyrityksestä 1860-luvulla Helsingin Sanomien viikkoliitteessä 1933.
Uusien asioiden syntyminen vaatii yleensä sitä, että useat tekijät sattuvat vaikuttamaan yhdessä tiettynä aikana tietyssä paikassa. Myös Kyröskosken voi katsoa syntyneen tällä tavalla. Yleinen käsitys on kaiketi ollut, että Kyröskoski syntyi tarmokkaiden tamperelaisten ruotsinkielisten kauppiaiden liiketoimien seurauksena. Tämä on väärä käsitys.
Kyröskosken perustivat varta vasten suomenkieliset työläiset - tosin hekin olivat Tampereelta. Heidän toimintansa motiivit olivat ilmeisesti paljon mielenkiintoisemmat kuin pelkkä liiketoimien laajentaminen suomalaisittain uudella ja kasvuhakuisella alalla.
Voidaan myös huomata, että elämme kohta juhlavuotta. Kyröskoski täyttää kaikkien historiallisten kriteerien mukaan pyöreät 140 vuotta vuonna 2000.

Tausta Kyröskosken synnylle

Suomi 1860-luvulla

 bkt %työvoima %
maatalous 37 70
metsätalous 19 10
metsästys ja kalastus 6  
jalostus (teoll. & rak.) 16 14
palvelut 22 8

Väestöstä v. 1860 85 % maa- ja metsätaloudessa, ammateista yli 90 %. keskimääräinen kasvu 2,2%, mutta 1,1%/henk. väestönkasvun vuoksi. Vaihtelu suurta.
Suurin lasku Euroopan viimeisenä nälänhätänä v. 1867. Sitten v. 1868 alkoi kasvu vuoteen 1876.

Taloudellinen tilanne autonomisessa Suomessa (ja yleisemminkin) ennen v. 1860
Merkantilistinen kauppapolitiikka/ kaupan ja teollisuuden esteet
1. Kruunun privilegioihin perustuva teollisuus ja kauppa esti vapaata yrittäjyyttä
2. Privilegioita nauttiva porvaristo konservatiivista ja staattista
3. Uudetkin innovatiiviset ja dynaamiset yrittäjät konservatisoituivat saatuaan privilegioita
4. Raaka-ainehuolto perustui privilegioille
5. Sahavienti Suomenlahdella ja Turussa, Pohjanlahdella tervakauppa ja laivanrakennus - kumpikaan ei ulottunut tänne, vrt. pitkät liikenneyhteydet, Tampereen pääomatilanne sekä jopa lainvastainen pyrkimys pitää privilegiot

Miksi ei aiemmin?
Hämeenkyrön teollinen tilanne ennen puuvillatehdasta
-1857 valmistettiin myyntiä varten jonkin verran pellavalankaa, puuastioita, ajoneuvoja, kärrynpyöriä käsityönä
-1830-luvun lopulle metsiä käytettiin kotitarpeiksi
-liikenteellisesti Hämeenkyrö jäi Porista Parkanoon ja Kuruun (1830-l.) sekä Porista Kiikkaan ja Kiikoisiin (1840-l.) menevien teiden väliin kun Porin vientikauppa vilkastui Englantiin ja Ranskaan juuri sahatavaran vuoksi
- Hämeenkyröstä vietiin käsinsahattuja lankkuja Poriin
- Kylmäkosken saha 1851 (1854)
- ilmeisesti ei omaa pääomaa ja kiinnostusta, saha vaati aina luvan
- puuhiomot eivät vielä tulleet, Haverissa rautakaivos 1738-1866

Teollisuus Suomessa 1809-1867
Yhtiöitä perustettiin 4 tavalla:
1. Yhden paikkakunnan kauppiaiden yhtiö (syys: paikallinen kysyntä)
2. Pääomanomistajien ja ammattimiesten yhtiö (edellinen rahoitti, jälkimm. toteutti)
3. Ammattimiesten yhtiö (voimavarojen yhdistäminen)
4. Sukulaisten keskenään perustama yhtiö
Perustetuista 63 tekstiilitehtaasta yhden hengen/omistajan yrityksiä 59 ja yhtiöitä 4, joista yksi oli Kyröskosken kutomo 1860 (muita: Littoisten verkatehdas 1823/om. ruotsalaiset Frietchin veljekset, Tampereen verkatehdas 1856/om. ruotsalaiset Frietchin veljekset ja ammattimiehet, Vaasan Puuvillatehdas, oy 1857). Schybergson katsoo Kyröskosken kutomon ammattityöntekijöiden perustamaksi, vaikka yhtiön omistus olikin sittemmin monimutkaisempi. Vuonna 1860 kaikista tehtaista oli yhtiöiden omistamia 54/181 eli 28 %.

Kysyntä -1850-luvun kysytyimmät ylellisyystavarat olivat tehdasvalmisteiset kankaat, taskukellot, korut, piiput ja hienot ajokalut.

Perustajien tausta
Kyröskosken perustajat olivat suomenkielisiä, lähes kouluja käymättömiä, itseoppineita työläismestareita Tampereen Finlaysonin puuvillatehtaasta. He olivat:

Karl Adolf Björkbom, 7.7.1821 Harju-Pirkkala - 6.10.1869 Messukylässä
- rippikoulu, pari vuotta jonkinlaista iltakoulua
- vaimo ja 1 lapsi
Johan Gustav Ståhlström, 21.10.1830 Orivesi - 5.5.1867 Hämeenkyrö
- rippikoulu
- vaimo ja 4 lasta (+ 2 lasta Kyröskoskella)
Johan Fredrik Ekqvist, 1823 Tampere - 15.10.1868 Messukylä
- rippikoulu
- vaimo ja 2 lasta (+ 2 lasta Kyröskoskella)
Johan Wilhelm Dahlgrén, 15.7.1924 Tampere - 20.12.1967 Tampere
- rippikoulu
- vaimo ja 6 lasta (+ 3 lasta Kyröskoskella)
Samuel Johansson Lindstedt, 6.7.1824 Urjala - 1926 Hämeenkyrö
- rippikoulu
- vaimo ja 3 lasta (+ 3 lasta Kyröskoskella)

Lähteet kertovat, että suomenkielisiä syrjittiin Finlaysonilla ja Tampereella. Englanninkieliset saivat parempaa palkkaa.
"Kansan tapoja Suomesta. Tampereen piirikunta: Paitsi moniaita muukalaisia, enimmältään engelsmannia, kaupungin tehtaista, ovat piirikunnan asukkaat pelkkiä suomalaisia ja niinkuin suomalaiset yleisesti, hiljaista, hidasta ja hyväntahtoista luonnonlaatua. Ainoastaan humalapäästä ovat he hurjia ja telmeviä, välisti vielä jokseenskin ylpeitä. valitettavasti on juopumus ja haureus sekä kaupungissa että maalla yleisesti vallitseva tapa semminkin köyhien ja palvelusväen luona, jonka rehellisyyskään ei ole juuri kiitettävä." Lääketieteellinen raportti Suomettaressa.
"Kirkko on aina suomalaista jumalanpalvelusta pitäessä niin täysi että käytävillä seisoo väkeä pakaten, samate kuorissa ja aina saarnastuolin viimeisillä askemilla. Sitte kiistellään ja melutaan ahtaudesta, ja ne jotka ulkona ovat, eivät tiedä mitä pappi puhuu vaan juttelevat omia asioitansa...joka toinen sunnuntai pidetään ruotsalainen jumalan-palvelus, milloin heillä on kyllin tilaa senvuoksi että wenskan taitajia on aivan vähä." Kirje maaseudulta Suomettaressa 27.4.1860.

Miehet olivat kuitenkin kohonneet jonkinlaisen esimiehen asemaan, hankkineet jonkinverran tietoja sekä "kirjoituksen ja luvunlaskemuksen taidon". Viimeksi mainittu oli edellytys päästä kiinni kaupalliseen privilegioon ylipäänsä. Privilegion saanti kesti tiettävästi kauan. Maistraatti todisti privilegiota varten, että "kullakin heistä on säästettyä omaisuutta ja että heiltä, erinomaisen hyvin tunnettuja ja toimekkaita kun ovat, ei puutu keinoja mainitun tehtaan aikaansaamiseen."

Aattelliset juuret
Mielenkiintoisesti on puhuttu utooppisista sosialisteista ja jopa kommunisteista. edellisiin saattaa olla yhteys, huomattakoon että Finlaysonilla oli englantilaisia. Robert Owenin julkituomat ja hänen seuraajiensa ajatukset saattoivat vaikuttaa:
Tehdas tuottaa huonon luonteen, siksi huomio: 1. työympäristö. 2. koulutus. Tehtailijan kiinnitettävä näihin huomiota. Aika alkoi New Lanarkin puuvillatehtaan hankkimisesta 1800 ja loppui Rochdalen kankureihin 1844, jolloin perustettiin ensimmäinen osuustoiminnallinen yritys maailmassa, Rochdale Pioneer's Co-operative Society. Owen oli tehtailija alunperin mutta kehittyi osuustoiminnan pioneeriksi ja edelläkävijäksi.

Mitä tapahtui? Koska? Kuinka?

Kankurit kävivät tutustumassa Kyröskoskeen 1859.
Kosken partaalla olevan Korkomäen lohkon tulevat tehtailijat vuokrasivat Myllymäen Eljaalan ja Mattilan taloilta 1.1.1860 lähtien 50 vuodeksi. Vuokrasopimus tehtiin 20.11.1859. Sopimusta oli tekemässä ilmeisesti Ståhlström valtakirjalla muilta paitsi Ekqvistiltä, joka oli mukana. Vastapuolella allekirjoittivat Efraim Davisson Eliala ja David Henriksson Mattila. Todistajina olivat Makkaruksen renki Johan Johansson ja Mattilan renki Henrik Malakias Adamsson.
Sopimuksessa vuokraajat maksoivat 100 hopearuplaa kolmesta vuodesta alkaen 1.1.1860. Sen jälkeen vuokra oli 50 ruplaa vuodessa, mikä tuli maksaa aina 1.3. mennessä. Lisäksi tuli huolehtia mylläri Grönforssin ja puusepänleski Söderlundin asumusten siirrosta tehtaan tieltä.
Vanhoja rakennuksia ostettiin 399 ruplalla.
Tehtaan tilan sijainnnista ja paikasta tehtiin katselmus kosken ja naapuritilojen suhteen 21.11.1860 ja 4.1.1861.
Perustamislupa eli privilegio saatiin 16.4.1860 (16.5.1860?).
Finlaysonilta ostettiin 18 vesivoimalla käyvää kangaspuuta, "kierto machini Bokhollari Johnsonilta", sorvi ja sirkkelisahoja tehtailija Björkbomilta (myi yhtiölleen?), höyrypannu Frenkel & Sonilta sekä yksi turpiini ja erilaisia konetarpeita Tammerfors masugnilta. Myös hevosen tuleva tehdas omisti.
Kuten alussa mainittiin saapuivat kankurit Kyröskoskelle koneineen ja laitteineen toukokuun alussa 1860 klo 1 yöllä. Päivämäärä ei ole selvä. Matkaa oli tehty kelirikkoisilla teillä jalan, kulkien kuomien rinnalla. Välillä oli kuulemma laulettu mielen piristykseksi. Jo kello 5 aamulla alkoi aherrus. Rakennuksia siirreltiin ja uusia alettiin rakentaa. Piirustuksia ei ollut. "Ainoo pännällä tehty oli turpiinan tällyy-riitinki, jonka Pörppuumi sivasi kattopäreeseen", kertoo Samuel Lindstedt.
Kirkonkirjojen mukaan Kyröskoskelle muutettiin virallisesti 9.7.1860 paitsi Lindstedtin perhe, joka saapui 21.7. Voidaan siis pitää Kyröskosken kylän syntymäpäivänä, koska siitä lähtien myös kirkonkirjoihin Kyrofors Fabrik merkittiin omana yhteisönään.
Samana vuonna saapui vielä joitain ihmisiä Tampereelta, Björkbomin (?) piika Johanna Häggman sekä kaksi tehdastyömiestä Jeremias Eliander ja David Girs. Seuraavana vuonna muutti runsaammin väkeä Kyröskoskelle mm. Tampereelta, Viljakkalasta ja Parkanosta. 1862 taas Messukylästä ja Viljakkalasta. Lisäksi tietysti Hämeenkyröstä.

Ennen kuin kutomo saatiin käyntiin oli ratkaistava rahoitus. Ilmeisesti tehtailijoiden omaisuus oli jo kiinni ostetussa tavarassa. Siksi perustettiin 28.1.1861 Kyröskosken tehdasyhtiö. Pidetyssä yhtiökokouksessa hyväksyttiin säännöt, joiden mukaan tehtailijat omistivat 100 osaketta (Björkbom 28 osaketta, muut 18 osaketta/henkilö). Toiselle 100 osakkeelle (100 hopearuplaa/osake) tehtiin nykysanoin osakeanti ja näitä hankkivat mm. Ikaalisten rovasti H.Hällfors, Ruoveden rovasti J.W.Durchman, pastoreita Tampereelta ja Pälkäneeltä, Hämeenkyrön nimismies Alander, varatuomari Finne, vararehtori Friberg Vaasasta ja kauppias C.J.Hildén Tampereelta. Osakkaita kertyi n. 50. Yhtiösopimuksen mukaan tehtailijoiden tuli palvella palkatta sekä hankkia tarvittaessa lisävaroja mm. lainoina. Mestarit saivat 6 % osingon ja kaksi paikkaa yhtiön hallitukseen. Muut osakkaat saivat 3 paikkaa. yhtiökokouksissa oli jokaisella osakkaalla 1 ääni. Muoto oli siis monessa mielessä osuuskuntamainen, vaikka tätä ei ole myöhemmissä kirjoituksissa huomattu. Ehkä ensimmäinen Suomessa, sillä historian mukaan ensimmäiset syntyivät vasta 1880-luvulla.
Kutomo saatiin käyntiin vuonna 1861. Elokuusta alkaen ilmoitus Suomettaressa 10 kertaa syksyn aikana:
"Kyröskosken Tehtaan pumpulikankaita sekä valkoisia että värillisiä, raitaisia ja ristiraitaisia, monenmoisiin kaavoihin, myydään Kyröskosken tehdasrakennuksesta ja myös Tampereellakin herra kauppias Hildénin puoldista. Myöskin käypi kaavan eli mallin mukaan teettää kankaita, kun vaan kaava lähetetään viikkoa ennen tehtaaseen ja vähintään 50 kyynärää yhtä lajia tilataan. Kelvollista työtä, kestäviä väriä ja sen ohessa kohtuullinen hinta koetetaan kunn. tilaajille ja ostajille aina tarjona pitää. Kyröskosken Tehdas-Yhtiö. Kirje-vaihde: Turun kautta Hämeenkyröön."

Yhtiön tulos alkuvuosina:

 tulotmenotsaldo
1860 9655 ruplaa 9280 ruplaa 375 ruplaa
1861 10625 10190 434

1862 Ståhlström perusti luvan saatuaan Kyröskoskelle maakaupan tehtaan 70 työntekijän ja myllyllä asioivien kyröläisten käyttöön. Tämän mahdollisti maakaupan vapautus v. 1859. Aiemmin oli ollut mahdollista harjoittaa kauppaa vain riittävän etäällä kaupungista. Hämeenkyrö jäi Tampereen ja Ikaalisten väliin, oli liian lähellä.

Vielä oli Suomettaressa ja Helsingin Uutisten näytenumerossa (Jaakko Forsman, Yrjö Koskinen, A. Meurman) ilmoitus 20.11.1862: "Kyröskosken Pumpuli tehtaan teoksia, nimittäin raitaisia ja ristiraitaisia kankaita sekä liimattua että liimaamatonta topinkia myydään tehtaan hintoihin sekä Kyröskoskella että Tampereella herra kauppias Branderin talosta entisestä Lemliinin kirjapuodista likellä kauppatoria. On myös tuohen tervaa tehtaan luona myytäväksi 20:nen kopeekan hintaan kannulta. Kyröskoskella Marraskuun 1. päivänä v. 1862. J.O.Virtanen"

Työntekijät

  mestareita täysi-ikäisiä lapsia yhteensä valm.arvo arvo/henk
1861 513244212000285
1862 5311652640001230
1863 4251241600001463
1864 322833400001212
1865 322530400001333
1866 15202623000885
1867/68 tehdas lamassa     
1869 11411610000625
1870 12383223500734

Työvoiman määrä vaihteli kausiluontoisesti nousten aina kesällä. Tuotanto lakkasi 1866, jälleenmyyjät lähettelivät suorituksiaan ja velkoja maksettiin. isännöitsijä Ståhlström kutsui yhtiökokouksen koolle: "Kyröskosken puuvillatehtaan osakkeenomistajien kokous pidetään Kyröskoskella maananatiana, 7:n päivänä tulevaa tammikuuta klo 11 a.p., jossa otetaan käsiteltäväksi ja päätettäväksi se ehdotus yhtiön uudelleen järjestämiseksi, jonka on laatinut edellisessä kokouksessa valittu komitea, ja huomautetaan as. om. osakkaille, että poissaolevat saavat tyytyä läsnäolevien päätökseen sekä, että jokainen kysymyksestä kiinnostunut voi perehtyä kysymyksessä olevaan ehdotukseen tehtaan konttorissa Kyröskoskella. Kyröskoski, syyskuun 8. päivänä 1866. J.G. Ståhlström." tehdasta ei ilmeisesti uudelleenjärjestelty vaan se jäi nälkävuosien alle. Ståhlström kuoli 5.5.1867 ja Dahlgrén Tampereella 20.12.1867 yritettyään vielä palata Hämeenkyröön mutta jouduttuaan pois ajetuksi. Myös Lindstedt muutti Tampereelle 25.10.1867 mutta pääsi palaamaan. Vuonna 1869 oli elossa tai paikkakunnalla enää Samuel Lindstedt ja K.A. Björkbom, joista jälkimmäinenkin muutti Messukylään 6.10.1869. Tehdasta yritettiin vielä elvyttää Lindstedtin johdolla mm. valtion 4000 mk lainan avulla, mutta se myytiin sitten lopulta 28.6.1870 päivätyllä kauppakirjalla L.J. Hammarénille ja G.O. Sumeliukselle.

Miksi puuvillatehdas ei menestynyt?
1. Suhdanteet
-USA:n sisällissota, joka aiheutti puuvillapulan. Pahimmillaan se oli vuosina 1863 ja 1864 ja piti hinnat korkeina vielä monta vuotta sodan jälkeen. Kun keskihinta 1860 oli 11 senttiä paunalta, oli se 1862 13 senttiä, 1863 67 senttiä ja 1864 101 senttiä. vasta sitten se alkoi laskea ollen kuitenkin vielä 1868 24 senttiä. Vasta 1879 se laski 11 senttiin, mutta silloinhan tekstiiliteollisuutta ei Kyröskoskella enää ollut. Tuotannon supistamiseen jouduttiin Finalaysonillakin.
-uusi rahayksikkö markka aiheutti de facto -devalvaation suhteessa ruplaan (periaatteessa hyvä viennille) ja sekaannusta kaupankäynnissä
-1866 kansainvälinen laskusuhdanne
2. Nälkävuodet
- aiheutti yleisen kysynnän laskun, joka oli kohtalokasta, koska tehdas eli kotimaisesta kysynnästä
- surmasi kaksi tehtailijaa, joista Ståhlström oli ollut koko ryhmän kirjanpitäjänä ja isännöitsijänä keskeinen
- myös tehtailijoiden lapsia kuoli useita
- kuolinsyynä luultavammin tyyfus (lavantauti?) kuin nälkä, Hämeenkyrössä jopa puolet väestöstä sairaana
- työväkeä muutti takaisin Tampereelle
- Hämeenkyrön väestönvähennys oli 1868 n. 12 %, Tampereella vain 4,7 %. Hämeenkyrössä kuoli 1868 202 henkeä, 1867 653 henkeä ja 1868 710 henkeä. Tampereen, Porin ja Ikaalisten lääkäripiireissä ja koko maassakin huippulukuja.
3. Rahoitus
- 1862 Suomen Yhdyspankki. Asiamies Tampereella Finlayson & Kumpp.
- tärkeät kauppiasrahoittajat kamppailivat jo 1863 konkurssia vastaan
- mahdollisesti uudelleenperustamisen yhteydessä odotettiin jo tehtaan kaatumista, so. sen varalle oli ehkä suunnitelmia
4. Markkinat
- tehdas oli tuotannoltaan vielä pieni eikä ilmeisesti tarvinnut tai edes ymmärretty markkinoida laajemmin
5. Yleiset taloudelliset edellytykset teollisuustoiminnalle
1. Institutionaalisten liiketoiminnan esteiden purku 1850-60-luvuilla
-ei ennättänyt vaikuttaa
2. vientimarkkinoiden kysyntä
-ei vaikuttanut, koska myynti oli kotimarkkinoille
3. liikenneolot
-ainoastaan Tampereelle vietiin

Kyröskosken puuvillatehdas

Lähteet

Bonsdorff, L.G. von, Kyröskosken tehtaat 1870-1945 I. Helsinki 1947.
Cole, G.D.H., Socialist Thought. The Forerunners 1789-1850. 2. ed. Macmillan & Co. London 1953.
Gerholm, T.R.- Magnusson, S., Ajatus, aatte ja yhteiskunta. WSOY. Porvoo 1972.
Hjerppe, Riitta, Suomen talous 1860-1985. kasvu ja rakennemuutos. VAPK 1988.
Häkkinen, Antti - Ikonen, Vappu - Pitkänen Kari - Soikkanen, Hannu, Kun halla nälän tuskan toi. WSOY. Darmstadt 1991.
Jaakkola, Jouko - Pulma, Panu - Satka, Mirja - Urponen, Kyösti, Armeiliaisuus, yhteisöapu, sosiaaliturva. Suomalaisen sosiaaliturvan historia. Sosiaaliturvan Keskusliitto. Helsinki 1994.
Klinge, Matti, Keisarin Suomi. Schildts. Helsinki 1997.
Koskinen, Yrjö, Kertomus Hämeenkyrön pitäjästä. SKS. Näköispainos Forssa 1980.
Laavola, Heikki, Kun Suomen työväki heräsi. Tammi. Helsinki 1974.
Lindfors, Gustav V., Finlaysonin tehtaat Tampereella I. Helsinki 1938.
Maunola, Jalmari, Eräs merkillinen tehdasyritys 1860-luvulla. Helsingin Sanomat. Viikkoliite 4. 22.1.1933.
Maunola, Jalmari, Piirteitä Suomen tehdashistoriasta. Kust. Suomen Paperi- ja puutavaralehti. 1929.
Nallinmaa-Luoto, Terhi, Hämeenkyrön historia II. Hämeenkyrön kunta/Hämeenkyrön seurakunta. Vammala 1990.
Nallinmaa-Luoto, Terhi, Kyröskosken pumpulitehtaan työntekijöistä. Moniste.
Suomen työväenliikkeen historia. TSL/Kansan Voima Oy. Joensuu 1976.
Turpeinen, Oiva, Nälkä vai tauti tappoi? Kauhunvuodet 1866-1868. 2. p. SHS. Jyväskylä 1987.
Talous, valta ja valtio. Tutkimuksia 1800-luvun Suomesta. Toim. Pertti Haapala. Vastapaino. Tampere 1992.
Voionmaa, Väinö, Tampereen historia III. Tampere 1932.
Ylikangas, Heikki, Käännekohdat Suomen historiassa. 3.p. WSOY. Juva 1987.

Hämeenkyrön seurakunnan kirkonkirjat
Helena Laurinsalon muistiinpanot Turun maanmittauskonttorin arkistoista
Suomettaren numerot 1860-1870

viiva

[ Toimintaa ] [ Kohtauspaikka Kuivuri ] [ Tapahtumakalenteri ] [ Tervetuloa mukaan ] [ Kuvia Kyröskoskelta ] [ Pääsivu ]